E46 touringin korjaus jatkuu, sivu 12
|
Takaluukku:
|
Takaluukun kohdalla päätettiin "ostaa aikaa" ja hankkia edullisesti myynnissä ollut uusi BMW-varaosaluukku. Tosin tähän(kin) varaosaan olivat varastomiehet jättäneet leimansa, joten kittipurkki oli avattava muutaman pienen painauman ja naarmun vuoksi. Auton oma takaluukku on täysin korjauskelpoinen, joten se jää varastoon odottamaan korjausta ja myyntiä.
|
Pintapelti kitattiin ja hiottiin tasaiseksi. Luukun ehjät alueet peitettiin ja kittialueet pestiin pohjamaalausta varten.
|
Rajatut alueet pohjamaalattiin.
|
Pohjamaalin päälle ruiskutettiin kaksi kerrosta hiomaväriä.
|
Hiomaväri ja pohjaväri hiottiin niin että kerrosten rajat jäivät loiviksi.
|
Takaluukku oli valmiiksi tehdassaumattu, joten maalauksen jälkeen luukku olikin jo kuivumista vaille valmis.
|
Luukku sai kuivua rauhassa maalaustelineessään, jonka jälkeen se asennettiin autoon kiinni.
|
Vanhasta takaluukusta siirrettiin johtosarja, lukon vastakappale, pyyhkimen moottori ym. Näiden jälkeen asennettiin verhoilu paikoilleen ja luukku olikin tämän jälkeen valmis.
|
Helmamuovit:
|
Helmamuoveihin ruiskutettiin ensimmäisenä harso läpinäkyvää muovitartunta-ainetta (vrt. pohjamaali metallipinnoille).
|
Muovitartunnan jälkeen helmoihin ruiskutettiin kaksi kerrosta hiomaväriä.
|
Tässä helmat hiomavärit hiottuina ja ripustettuna valmiiksi maalausasentoon.
|
Maalauksen jälkeen helmat olivat kuivumista vaille valmiit.
|
Tässä helmamuovit vielä toisesta kulmasta, nyt jo asennuskuivina. Väri näyttää luonnonvalossa "hieman" erilaiselta.
|
Helmamuovien asennusta varten helmapellin kiinnikereikiin painettiin vihreät muovi-istukat paikoilleen. Helmamuovin valkoiset kiinnikkeet napsautettiin sitten näihin vihreisiin istukoihin kiinni. Ennen helmamuovin kiinnittämistä asennettiin 3M:n kiveniskuteippi koko helman pituudelle suojaamaan maalipintaa helmamuovin yläreunan hankaukselta. Teippi alkaa helmapellin ylemmästä ulkokantista ja siitä 3cm alaspäin helman kiinnikeuran yläkanttiin asti.
|
Saippuaveden kanssa asentaminen oli suhteellisen helppoa. Kuvassa kiveniskuteipin yläreuna on jo paikallaan, mutta alareuna on vielä painamatta kiinni peltiin. Huolellisesti asennettuna teippi on lähes huomaamaton.
|
Vasen takaovi:
|
Auton ainoa alkuperäinen ovi osoittautui saumakittivialliseksi. Ongelma huomattiin kun ovea oltiin asentamassa kokeilumielessä koriin kiinni. Saumakittimätää oli pääasiassa saranapuolen saumassa, mutta ovi päätettiin purkaa kokonaan. Tämä ovi kuului koritakuun piiriin ennen kolaria, joten se olisi vaihdettu uuteen mikäli edellinen omistaja olisi ongelman huomannut.
|
Reunojen pokkaukset avattiin ympäri asti ja oven yläreunassa olevat liimapalot leikattiin auki mattoveitsellä.
|
Pintapellin poiston jälkeen pokkauksien kaikki pinnat oli helppo putsata.
|
Pellin sisäpuoli näytti tältä. Pellin yläreunassa näkyy myös liimapalot.
|
Pokkaukset putsattiin paljaalle pellille.
|
Sisäpelti putsattiin pokkauksien kohdalta ja päälle ruiskutettiin 2k pohjamaali.
|
Myös pintapelti pohjamaalattiin hiotuilta osilta.
|
Peltien väleihin ruiskutettiin reilusti pohjamaalia ja pintapelti asetettiin paikalleen maalin ollessa märkää. Pokkauksen sulkemisen yhteydessä ruiskutettiin jatkuvasti uutta maalia. Tällä tavoin pohjamaalisuojaus jää yhtenäiseksi vielä pellin liikuttelun jälkeenkin eikä pohjamaali lohkea irti taivutuksen yhteydessä.
|
Tässä vielä kuva koko ovesta. Pintapelti liimattiin asennuksen yhteydessä sikaliimalla, muuten liimaus mukaili alkuperäisyyttä.
|
Pintapelti kitattiin reunojen osalta tasaiseksi ja alaosassa ollut kiveniskusta lähtenyt hapantuminen avattiin pellille asti. Samalla oikaistiin myös oven keskiosassa ollut pieni painauma. Kuvassa ovi kittivalmiina.
|
Kittipaikkoihin ruiskutettiin pohjamaali ja hiomaväri.
|
Ovi hiomaväri hiottuna ja valmiina maalaukseen.
|
Tässä vielä maalattuna ja yön yli kuivuneena.
|
Takalasi:
|
Auton aito ja alkuperäinen takalasin saranarauta oli karmeassa kunnossa. Tehtaan pinnoitteessa oli ollut ilmeisesti jotain vikaa, koska rauta on täysin piilossa kulutukselta ja oli silti kauttaaltaan ruostumassa "ehjän" maalipinnan alta. Takalasi on liimattuna tähän tukirautaan, joten lisätyötä oli taas tiedossa.
|
Lasin irrotuksen jälkeen rauta putsattiin pölystä ja testin vuoksi vasemmasta (kuvan vasemmasta) reunasta raaputettiin irtomaalia pois.
|
Tukirauta hiekkapuhallettiin kauttaaltaan. Kotelon sisärakennetta puhallettiin niin pitkälle kun aukoista pystyi.
|
Hiekkapuhalluksen jälkeen pinta hiottiin tasaiseksi.
|
Hionnan jälkeen rauta pohjamaalattiin, ruiskutettiin värimassa ja päälle vielä pari kerrosta lakkaa.
|
Maalauksen jälkeen rauta kotelosuojattiin huolellisesti ja aloitettiin lasin liimaustoimenpiteet. Liima-alue puhdistettiin liuottimella molemmilta pinnoilta. Puhdistuksen jälkeen levitettiin liima-alueille pohjusteaine. Kuvassa pohjusteen levitys menossa.
|
Pohjusteen kuivahdettua levitettiin liimapalot lasiin. Liimapalkoja levitettiin kolmessa pätkässä niin että kuvassa näkyvät kumitallat katkaisivat liiman.
|
Tässä lasi takapuolelta. Lasi puristuu tukirautaan kahdella käpälällä, mutta liiman kuivumisen ajaksi puristusta lisättiin reunoille teipeillä. Liima sai kuivua yön yli ennen koriin asennusta.
|
Takapuskuri:
|
Takapuskuri oli ratkennut muutamasta kohtaa ja renkaan taustat olivat luonnollisesti hiekkapuhaltuneet. Vasemmassa kulmassa oli isompi ratkeama (kuva) ja hieman pienempi oikealla alareunassa. Ratkeamat hitsattiin ja tasoitettiin kittausta varten.
|
Korjauspaikat kitattiin ja tässä puskuri kittivalmiina odottamassa hiomaväriä.
|
Hiomaväri ruiskutettiin kittipaikkoihin ja puskurin sivujen alaosiin. Hiomavärin päälle ruiskutettiin harso mustaa spraymaalia helpottamaan hiontaa. Hionnan jälkeen puskurin pintaan ruiskutettiin värimassa ja värimassan päälle pari kierrosta lakkaa.
|
Korin ja puskurin väliin liimattiin kiveniskuteipit suojaamaan maalipintaa puskurin, hiekan ym. hiertävältä vaikutukselta. Puskuri oli jo aiemmin hiertänyt muutamasta kohtaa maalipinnan rikki, nämä kohdat olivat onneksi helppoja korjata korin maalauksen yhteydessä.
|
Tässä takapuskuri valmiina ja sovitettuna paikalleen. Samassa kuvassa näkyy myös takalasi ja takalasin lippa paikallaan.
|
Etupuskuri:
|
Etupuskuri oli menettänyt muotonsa lähes joka paikasta. Puskurin keskiosa muistutti pinnaltaan lähinnä perunasäkkiä. Hitsattavaa kertyi yhteensä noin metrin verran. Kuvassa ei näy kaikki korjausta vaatineet paikat. Tämä alkuperäinen puskuri oli kuitenkin päätetty tehdä vielä kuntoon, joten pohjatöihin uhrattiin yhden viikonlopun illat.
|
Tässä etupuskuri tasoitettuna. Kittiä leivottiin useita kerroksia ennen kun muoto alkoi löytymään.
|
Tasoituksen jälkeen etupuskuriin ruiskutettiin muovitartunta-aine ja hiomaväri. Kuvassa ensimmäisen hiomavärikerroksen ruiskutus menossa.
|
Hiomavärin päälle suihkutettiin harso mustaa spraymaalia kontrolliväriksi ja pinta hiottiin tasaiseksi. Kuvassa hiomaväri on hiottuna ja puskuri oli pientä viimeistelyä vaille maalausvalmis.
|
Hionnan jälkeen puskuri maalattiin alkuperäisellä värillä.
|
Ovikahvat:
|
Ovikahvat olivat jo alunperinkin korinväriset. Kaikki kahvat päätettiin kuitenkin maalata uudestaan sävyeron välttämiseksi. Kahvojen maalauksessa oli otettava huomioon mustana olevat maalamattomat alueet. Kahvojen kiinnityspintojen sovitukset ovat niin tarkat että kahvaa ei saa paikalleen mikäli se on maalattu kokonaan.
|
Remonttitarina jatkuu seuraavalla sivulla. Tässä linkki sivulle 13.
|