.

Oikean puolen etukiinnikettä ei saatu ehjänä irti. Kiinnikkeen korvat repesivät hitsauksistaan (punaiset nuolet) ennen kun akseli suostui tulemaan ulos.

Akseliin hitsattiin pultti kannastaan kiinni ulosvetoa varten.

Akseli saatiin vedettyä ulos sopivan putkenpätkän ja paksujen prikkojen avulla.

Tässä akseli irrotettuna. Paksumpiosuus on jarrukotelon korvakkeen reiässä ja pienempi pitää vetokoukun etukiinnikettä paikallaan. Vasemman puolen akseli vedettiin ulos samalla tavalla.

Autoconrol-version varret ovat huomattavasti järeämmät. Koukun etukiinnikettä kiinni pitävissä akseleissa tapit varsien etukiinnitystä varten. Taemman kiinnityksen akseli on sama käsikäyttöisen mallin kanssa.

Tässä kuva taemman kiinnitysakselin paikasta. Taempi akseli pitää myös vetokoukun takakiinnikettä paikallaan (punaiset nuolet).

Vetokoukku nostettiin lukitukseen ja akseli asennettiin paikalleen jarrukotelon korvien läpi.

Vasemmalla puolella vetokoukun etukiinnikkeen toisena kiinnityspisteenä toimii vaihteiston öljynsuodattimen suojalevy. Levy kiinnittyy akselillaan jarrukotelon korvaan ja lukitaan paikalleen korvan ja vetokoukun etukiinnikkeen väliin tulevalla lukkorenkaalla.

Oikealle puolelle tulee vastaava tappi korvaamaan vetovastustunnustelijan etukiinnikkeessä ollutta kiinnitysrautaa vetokoukun etukiinnikkeelle.

Tässä vasemman puolen osat menossa paikalleen. Suojapellin akseli (punainen nuoli) on pujotettu pienemmästä reiästä läpi ja akselille on asetettu lukkorengas (sininen nuoli). Suojapellin (ja lukkorenkaan) saa painaa pohjaan vasta kun koukun etukiinike on paikallaan. Samalla sovitettiin myös jarrukotelokorvan isompaan reikään tulevaa akselia.

Tässä vetokoukun etukiinnike. Kiinnityspisteet ovat kahdessa kohtaa molemmilla sivuilla.

Vetokoukun etukiinnikkeen taemmat akselit (keltainen nuoli) työnnettiin paikoilleen. Etukiinnikettä kallistamalla saatiin etummaiset kiinityspisteet (punainen nuoli) kohdalleen (sininen nuoli).

Tässä vielä kuva valmiista asennuksesta. Lukkorengas on urassaan ja suojalevy paikallaan. Suojapellin kiinnitys oli ratkaisultaan niin ihmeellinen ja älyttömän oloinen, että siksi aiheesta useampi kuva. Suojapellin irrottaminen ja uudelleen asennus vaatisi taitavaa ronkkimista pienillä ruuvimeisseleillä tai sitten koko vetokoukun irrottamisen. Ei siis ihme että suojapellistä puuttui lukkorengas ja oli pysynyt paikallaan tuurilla.

Oikealla puolella etummainen kiinnike työnnettiin paikalleen niin että varren reikä tulee taemman akselin läpi.

Vetovastustunnustelijan takakiinnitysakselille laitettiin jousilevyt (4 kpl / puoli, sininen nuoli) ja varret koputeltiin paikalleen. Varret lukittiin paikalleen vanhoilla putkisokilla

Varsiin asennettiin vetovastustunnustelijan anturit lukkolevyjen avulla. Alumiiniset suojakupit maalattiin runkomustan sävyllä.

Anturitappien suuremman halkaisijan takia myös vetovarsien sisäpäät oli vaihdettava isompisilmäisiksi.

Asennuksen lomassa huomattiin nostolaitteen nostosylinterin tapin saaneen osakseen asiatonta käsittelyä (vasemmalla). Tappi vaihdettiin käytettyyn, mutta ehjään tappiin.

Myös peräöljyn huohotin (varaosanumero 20657630) uusittiin.

Seuraavaksi siirryttiin sähköpuolen pariin. Sähköpuolen remontti lähti liikkeelle kiertokytkimien testauksella.

Kytkimet jumittelivat, joten ne päätettiin avata. Ohjaamo oli ilmeisesti seissyt pitkään kosteassa koska kullatut kontaktit olivat pilalla sekä yksi merkkivalon ledi oli hapettunut kokonaan irti. Uutta piirilevyä olisi vielä saanut Valtralta, mutta hinta olisi ollut 600 euron pahemmalla puolella (käsittämätön hinta).

Uudet osat hankittiin elektroniikkaliikkeestä lähes kahvirahalla.

Juottamisen jälkeen jäljelle jäi enää varsien katkaisu ja nupille loven tekeminen.

Tässä ohjaamon Autocontrol-johtosarja ja ohjainlaatikko. Kuvista puuttuu vetovarsien korkeussäätörulla käyttökytkimineen.

Autocontrol perustuu Boschin Hitch-tronic ohjaimeen. Samaa järjestelmää on käytetty ainakin Zetorissa ja Massey-Fergussonissa.

Ohjainlaitteen Boschin tuotenumero on 0638201008.

Pian sähköosien tutkimisen jälkeen selvisi että johtosarjaa oli leikelty ja ohjaukseen oli tehty omia virityksiä. Ohjainboksi oli kokonaan ohitettu ja ohjausventtiilin solenoideille oli viritetty johtosarjan kautta pakko-ohjaus hytin sisänapeilta.

Viimeisenä sähköosana oli nostolaitteen asentotunnistimen anturi, myöskin boschin valmistama.

Sähköpuolen jälkeen päästiin hydrauliikan pariin. Purkuosana hankittu venttiilistö oli ulkoisesti elämää nähneen näköinen.

Venttiilistö on kiinni pohjalaatassa kolmella pultilla.

Venttiilistö purettiin maalausta, tarkistusta ja puhdistusta varten.

Pohjalevyn ja venttiilistön väliin hankittiin uudet o-renkaat (2 kpl) ja osat pultattiin toisiinsa kiinni.

Pohjalevyn alle kiinnittyy kahdella pultilla keruukuppi ja kupista lähtee putki peräkotelon paluuöljykanavaan.

Pohjalevyyn tehtiin paperista tiiviste mahdollisen uudelleenavaustarpeen vuoksi.

Venttiilistö pultattiin paikalleen peräkotelon päälle.

Öljyn paluuputki ohjattiin koloonsa työntövarren korvakkeen reiästä pohjalevyn laskuvaiheessa. Myös asentotunnistimen anturi ruuvattiin paikalleen.

Perän huohotin ei mahdu enää alkuperäiseen paikkaan venttiilistön koon takia, joten autocontrol-mallissa se on nostettu tolpalla ylemmäs. Kuvassa myös tulppa vanhaan öljyn paluureikään huohottimen viereen.

Tässä huohotin ja tulppa asennettuina.

Hydrauliikan letkutus vaati myös hieman muutoksia. Pisintä letkua (pikavaihteen voitelu) jouduttiin pidentämään 10 cm ja muuttamaan kulmanippa 90 asteiseksi. Vaihtoon meni myös Autoconrol-venttilistölle menvät letkut ja perävaunun jarruventtiilin lisäyksen myötä myös pumpulta painesuodattimelle tuleva paineletku.

Pikavaihteen voiteluöljyn lähtö oli manuaalisessa nostolaitteessa nostolaitteen venttiililaatassa. Autocontrol-mallin venttiilistöstä ei voitelulähtöä ole, joten öljy on otettava käsisuuntaventtiililohkojen päästä (sininen nuoli). Kanava oli alunperin tulpattu, mutta uudella nipalla ja pidemmällä letkulla saatiin pikavaihteen voitelu toimimaan.

Nostolaitteen tasausakselille lisättiin uudemmissa malleissa olevat o-renkaat lisäämäään suojausta likaa vastaan. O-renkaat tulivat stefojen ja nostokynkkien väliin.

Tässä vielä o-renkaat (siniset nuolet) menossa paikoilleen.

Nostokynkät asemoitiin tasausakselille merkkien mukaan.

Tästä seuraavaan osioon 915 remontissa: