Kytkimen purkamisen jälkeen vasemman puolen jarruosat olivat hyvin esillä. Ennen kytkimen kokoamista suoritettiin jarrujen kunnostus.

Jarrulevyn tietoja:

Jarrupaisuttimen tietoja:

Sisemmän kytkinkotelopuolikkaan irrottamisen jälkeen jarrukotelo oli hyvin käsillä. Jarrut olivat olleet koskemattomat tehtaan maalauksen jälkeen, edes säätömuttereihin ei oltu koskettu.

Kotelon kansi oli jämähtänyt paikalleen eikä auennut mutterien avaamisen jälkeen edes kumivasaralla koputtelemalla. Hetken ohimon hieronnan jälkeen syntyi päätös polkaista jarrupoljinta reilulla jalalla ja kansi napsahti auki. Kansi ja levy olivat kuivia, joten ainakaan öljyvikaa ei ollut.

Myöskin paisuttimen pinta oli kuiva.. sekä ruosteessa.

Paisutin oli hieman jumissa paikallaan, mutta pienen heiluttelun jälkeen irtosi ja se saatiin käännettyä pois kotelosta.

Myös jarruakselille päätettiin uusia tiiviste, joten koko jarrukotelo oli irrotettava. Kotelon irrotusta varten purettiin jarruvivusto irti. Jarrusylinterin tappi (punainen nuoli) oli jämähtänyt tiukasti kiinni vipuhin sekä sylinterin päällä olevaan holkkiin.

Myös jarrusylinteri oli irrotettava kotelon kyljestä. Ulompi kiinnityspultti oli 10 mm kuusiokannalla ja sisempi 5 mm kuusiokolokannalla. Jarruputki on sylinterissä kiinni 11 mm kannalla olevalla jarrunipalla.

Jarrukotelon ja vaihteiston välistä irrotettiin myös kaksi paperitiivistettä. Tiivisteet olivat tihkuneet hieman öljyä, joka oli päässyt valumaan vaihteiston ja jarrukotelon välisestä valumakolosta vaihteiston kylkeen.

Jarruakselin tiiviste oli nyt hyvin käsillä jarrukotelon takapuolella.

Alkuperäiset jarrulevyt näyttivät kiillottumaa lukuunottamatta lähes uusilta, mutta ulomman levyn niittaukset olivat löystyneet. Kitkapinnat liikkuivat levyn runkoon nähden ja levyjen välissä oli selvä rako.

Tässä näkyy selvästi, kuinka yksi niitti (sininen nuoli) on aukeamaisillaan.

Niittien kiristämistä kokeiltiin kartiopäisellä tuurnalla (niitin alapuolella niitin kannan kokoinen tuurna viilapenkissä). Kiristys tuntui onnistuvan hyvin ja kitkapinnat jämähtivät tukevasti paikoilleen.

Remonttia varten oli hankittu jo uudet halkaisijaltaan 165 mm kitkapinnat. Mittauksien jälkeen todettiin että uusilla kitkapinnoilla levyt olisivat olleet 0.1 mm paksummat, joten päätettiin jatkaa vanhoilla kitkapinnoilla.

Osat olivat nyt purettuina valmiiksi puhdistusta varten.

Ruosteet pyyhkäistiin pois ja liukupintoihin tehtiin säteittäinen karhennus.

Myös paisuttimen kuulapesät oli putsattava puhtaiksi. Paisuttimissa merkinnät Girling Modell-NR 64325975.

Vanhat paisuttimen kuulat olivat mustuneet ja karhentuneet pinnoista, joten oli hankittava uudet tilalle. "Uudet" 22,2 mm kuulat löytyivät sopivasti pääakseliremontin yhteydessä vaihdetusta laakerista.

Tässä vanhat kuulat keskellä paisutinpuoliskoa ja laakerin kuulat putsatuissa pesissä.

Uudet kuulat ja putsatut pesät voideltiin korkeapainevaseliinilla (vastoin yleisiä jarrujen korjausohjeita). 35-vuotiaat kitkalevyt olivat kuluneet niin vähän että ruoste olisi huomattavasti jarrupölöyä suurempi riski jarrujen toiminnalle.

Vanhojen tiivistepapereiden korvaajaksi naputeltiin 0,5 mm tiivistepaperista uusi tiiviste.

Ennen asennusta jarrukoteloon naputeltiin uusi stefa (Varaosanumero 384548, koko 75x100x10) paikalleen.

Jarruakselin laakeri suojattiin vanhalla stefalla ja paperilla boorien puhdistuksen ajaksi. Boorit puhdistettiin ruosteesta teräsharjalla.

Putsauksen jälkeen suojaukset poistettiin ja uritus voideltiin ohuesti vaseliinilla.

Uusi tiiviste aseteltiin pinnapultteihin ja painettiin jarrukotelolla vaihteiston kylkeen. Kotelon kolme ylintä mutteria kiristettiin paikoilleen.

Kitkapinnat karhennettiin hiekkapaperilla säteittäisillä vedoilla ja ensimmäinen levy työnnettiin akselille.

Seuraavaksi asennettiin jarrupaisutin paikalleen..

.. ja vielä ulompi levy.

Kannen reunoihin sipaistiin vielä ohuesti vaseliinia ruosteen hidastamiseksi ja kansi nostettiin paikalleen.

Oikealle puolelle tehtiin samat toimenpiteet. Tämän puolen jarru oli pitänyt sen verran paremmin että kannen maalit olivat palaneet käsijarrupäällä ajamisen johdosta. Käsijarrun merkkivalon katkaisija oli ollut viallinen jo kymmenisen vuotta. Tällä puolella ahtautta aiheutti erityisesti etuakselin tukirauta sekä kookas akseliputken kiinnityslaippa.

Jarruosat irtosivat kohtuullisen helposti, mutta kotelon irrotus aiheutti ihmetystä. Kotelon ylimmät sidospultit ovat ohuemmat kuin muut ja ne eivät suostuneet aukeamaan. Pultit oli kuitenkin saatava pois, jotta jarrukotelo mahtui pois vaihteiston ja tukipalkin välistä.

Purkamisen yhteydessä selvisi, että ohuemmat pultit oli valmistettu kavennuksina, eivätkä ne sen takia mahtuneet irtoamaan ennen kun kaikki mutterit oli avattu. Kotelossa olevat reiät olivat pienet, joten pulttien isompi pää ei mahtunut tulemaan läpi. Kotelo oli irrotettava pultit avattuina, mutta paikallaan. Oikean puoleiselle jarrulle tehtiin muuten samat huoltotyöt kuin vasemmalle puolelle.

Kärventynyt jarrukotelon kansi päätettiin maalata uudestaan.

Tässä vielä osat koottuna ja kansi kiinnitettynä.

Viimeisenä huollettiin vielä jarrujen työsylinterit. Molempien puolien sylinterit irrotettiin ja purettiin putsausta varten.

Samalla paljastui että vasemman puolen työsylinteri oli vaurioitunut jumiutuneen jarrukotelon kannen irrotuksen yhteydessä. Kiinni ruostuneen kannen pultit avattiin ja kansi pakotettiin purkamisen yhteydessä ulos jarrupoljinta painamalla. Kun kansi viimein pamahti auki pääsi työsylinterin mäntä samalla painamaan lukkorengasta ja lohkaisi palan lukkorengasuran kohdalta.

Korvaavaksi sylinteriksi hankittiin puimuripurkaamolta vielä hieman rujomman näköinen, mutta toimiva, sylinteri.

Molempien puolien työsylinterit puhdistettiin ruosteista ja pintaan ruiskutettiin ruosteenestopohjamaali sekä kaksikomponenttinen akryylimaali. Maali ei kestä jarrunestettä, mutta pysyy niin kauan siistinä kun sylinteri pysyy vuotamattomana.

Sylinerit koottiin ja suojakumin sisäpuoliset osat voideltiin jarrukumirasvalla ruosteen hidastamiseksi.

Jarruvivuston kiinni ruostuneet tapit korvattiin vastaavilla RST-tangosta tehdyillä tapeilla.

Myös vipuvarsien tappien reiät siivottiin ruosteesta ja varret maalattiin. Työsylinterit, vivut ja tapit asennettiin paikoilleen. Järjestelmä täytettiin uudella jarrunesteellä ja ilmattiin alipaineella. Jarrupaisuttimen säätö tehtiin myöhemmin käsituntumalla, niin että kierretankoon saatiin selvä veto, mutta ja jarru ei laahannut. Jarrut säädettiin tasapainoisiksi koeajon yhteydessä.

Remontti jatkuu seuraavassa osassa kytkimen kokoamisella. Tässä linkki osioon 3.