E46 touringin korjaus jatkuu, sivu 8

Puslaremontin jälkeen siirryttiin helman vaihtoon.

Takakyljen vaihdon jälkeen aloitettiin vasemman helmavaihdon valmistelu. Helmapellin irrotus lähti liikkeelle selkeimmästä paikasta, eli pohjan pitkästä sivusta.

Helmapalasta putsattiin pistehitsilinjan päällä olevat massat pois, jotta itse pistehitsipaikat saatiin näkyviin.

Massojen putsauksen jälkeen aloitettiin pistehitsien poraaminen auki. 8mm on sopiva terä pisteiden poraamiseen, samalla tulee tehtyä reijät valmiiksi tulppahitsausta varten. Kynnyslistojen alla on myös runsaasti pistehitsejä, nämä oli porattava niin, että poraus ei mennyt läpi takana olevasta vahvikkeesta. Auton oma helmapelti oli vielä koskemattomana, eikä näin ollen vielä tiedetty, että mitkä kaikki korjauspalat tarvitaan. Kaikki helman sisällä olevat vahvikepalat pyrittiin siis irrottamaan niin ehjänä kuin mahdollista.

Pisteiden auki poraamisen jälkeen tökittiin kotelon sisällä olevat äänieristeiden kotelovaahdot auki. Kuvassa helmapala irrotettuna.

Helmapalassa oli sisäpuolella ruostetäpliä, jotka hiottiin puhtaaksi ja päälle ruiskutettiin kauttaaltaan sinkkiä. Tulppahitsi ja saumapaikoista kauempana oleville alueille ruiskutettiin myös pohjamaali. Epätasainen kohta on paikka, johon kotelon äänieriste kiinnittyy kotelovaahdolla.

Kolaroitua helmaa vedettiin ulos, jotta sisäpuolen pellit tulisivat hieman ulos ja itse palan irrottaminen olisi helpompaa. Syvimpiin kolhupaikkoihin hitsattiin peltilaput, jotta vetovoimaa saatiin jaettua isommalle alalle. Peltilappuihin hitsattiin vielä vetämistä varten kettinkilenkkejä, joihin itse vetokettinki kiinnitettiin. Tällä(kin) kerralla vedossa tarvittavan voiman tarjosi traktori.

Vedon jälkeen helma näytti tältä. Helma tuli ulos jonkin verran, mutta veto vaati lopulta niin paljon voimaa että neljä hitsipistettä repesivät helmasta irti. Korista irrotettiin tässä vaiheessa myös ovet ja kynnysmuovit pois tieltä.

Helman irrotus aloitettiin pistehitsien avaamisella. Pintapelti hiottiin puhki pistehitsin kohdalta, joilloin sisempi pelti jää yhtenäiseksi ja pintapelti irtoaa nätisti.

Helman takaosasta tulee melkoista reikäjuustoa vahvikepalojen pistehitsien avaamisen jälkeen. Helman kylkilinjasta löytyy myös muutamat pisteet.

Helman katkaisun (edestä, takaa ja b-pilarista) jälkeen päästiinkin irrottelemaan mattopuukolla äänieristeitä kotelovaahdoista. Kotelovaahdot pitävät helmaa todella tiukasti paikallaan vaikka kaikki pistehitsit ja saumamassat on avattu.

Pienen kiroilusession ja vääntelyn jälkeen helma saatiin irti ilman isompia vahinkoja. Pintapellin irrotuksen jälkeen oiottiin b-pilarin vahvike, takaoviaukon vahvike ja tunkin nostotuki vaihdettiin purkuhelmasta.

Korjauspala sahattiin pari senttiä aukkoa pidemmäksi ja sovitettiin tämän jälkeen paikalleen. Pellit ovat nyt siis sovituksen ajan saumakohdista päällekkäin noin pari senttiä.

Sovituksen jälkeen helmapalaa hepattiin saumakohtien ulkokanteista kiinni samaa tahtia kun sitä sahatiin oikeaan mittaan. Tällä menetelmällä varmistettiin että korjauspala tulee juuri oikean mittaiseksi, eikä esim joltain kohdalta sentin liian lyhyksi.

Ennen saumojen/tulppien hitsaamista tarkistettiin etu ja takaoven kanssa että helmavälys on kohdallaan ja pala näyttäisi istuvan paikalleen. Korjauspala olisi ollut vielä tässä vaiheessa helposti asemoitavissa uudelleen heppauspisteiden avaamisen jälkeen, pala istui kuitenkin paikalleen kerrasta niin hyvin että se voitiin hitsata kiinni.

Ensimmäisenä hitsattiin saumat, hitsaus tehtiin noin 1,5cm pätkissä niin että hitsauskohta ehti jäähtymään ennen uutta hitsipätkää. Tällä menetelmällä saatiin minimoitua sekä pinnotteiden palaminen että pellin veteleminen. Tulppahitsaus aloitettiin saumojen jälkeen oviaukoista. Oviaukkojen jälkeen tulppahitsattiin helmavahvikkeet ja viimeisenä helmapelti lattiaan kiinni.

Hitsausten jälkeen aloitettiin hitsien siivoaminen. Isoimmat ylimääräiset hiottiin saumoista ja tulppahitseistä paineilmavingulla.

Vingutuksen jälkeen saumat hiottiin pellin tasalle paineilmahiomakoneella. Hitsisauma ei saa missään tapauksessa jäädä peltipinnan yläpuolelle, mutta toisaalta sauman on jäätävä tukevaksi, eli peltipinnan alapuolellekkaan ei parane hioa. Hiontojen jälkeen saumat pohjustettiin tinausta varten ja tinattiin huolellisesti.

Tinauksen jälkeen suoritettiin alustava kotelosuojaus. Kotelosuoja-ainetta ruiskutettiin koteloon reiu puoli purkillista, jotta kotelo selvisi ruosteetta muutaman päivän odottelun kylmässä hallissa ennen lämpimään autotalliin siirtymistä. Lämpimässä tilassa pintapelleistä putsataan valumat pois ja tehdään pintakäsittelyt. Pintakäsittelyjen jälkeen suoritetaan vielä huolellinen kotelosuojaus kaikille korjauksen kohteena olleille osille.

Remonttitarina tulee jatkumaan kunhan kuvamateriaalia saadaan työstettyä esitettävään muotoon..