E46 touringin korjaus jatkuu, sivu 7

Alustaremontti jatkuu apurungon kasaamisella.

Maalattuun apurunkoon asennettiin ensimmäisenä alatukivarret. Tukivarsien pultit jätettiin tässä vaiheessa löysälle ja varsinainen kiristys tehtiin vasta kun auto oli laskettu renkailleen. Loppukiristys on ehdottomasti tehtävä vasta kun auton alusta on normaalilla korkeudella, koska muuten kumipuslat jäävät väännätykselle ja hajoavat nopeasti.

Alatukivarsien jälkeen asennettiin ylätukivarret, myös näiden pultit jätettiin tässä vaiheessa löysälle.

Perään oli nyt helppo vaihtaa öljyt, joten tämä huototoimenpide suoritettiin nyt ennen perän apurunkoon asentamista. Kuvassa perä valumassa tyhjäksi tyhjennysropusta.

Peräöljytäyttö oli tässä vaiheessa suorastaan lapsellisen helppo homma. Öljytaso arvioitiin oikeaksi tukemalla perä suoraan linjaan ja täyttämällä öljypinta täyttöreiän tasalle (ei kuvan tilanne). Perästä tarkastettiin samalla myös vetaritumppien stefat, mutta ne näyttivät hyviltä. Perän vuoto oli siis johtunut ilmeisesti tukkeutuneesta huohottimesta, joka tietysti putsattiin muun pesun ohessa. Perään kipattiin Mobilin VS600 peräöljyt.

Huollettu perä pultattiin apurunkoon kiinni.

Perän asentamisen jälkeen kiinnitettiin vakaajatanko apurunkoon ja koiranluiden korvakkeet ylätukivarsiin.

Viimeisenä irtoapurunkoon ruuvattiin xenoneiden korkeusanturi. Anturi kiinnittyy apurunkoon, josta se mittaa ylätukivarren korkeutta vipuvarrella. Vielä puuttuvat värinävaimentimet asennettiin paikalleen vasta kun apurunko oli nostettu paikalleen.

Vanhojen pyöränlaakereiden sisäkoolit olivat edelleen kiinni navoissa. Sisäkoolit irrotettiin ajamalla paineilmavingulla viisto lovi kooliin ja lyömällä kooli halki taltalla ja vasaralla.

Napakannattimet olivat vielä kasaamatta, joten ne hoidettiin kuntoon tässä välissä. Napakannattimien laakeripesän ulkopuoli siivottiin ruosteesta ja maalattiin mustaksi. Koko osan maalaamiseen ei tällä kertaa riittänyt aika. Vanhat ruosteiset jarrukilvet korvattiin nyt uusilla ja samoin napakannattimiin tuli uudet laakerit, lukkorenkaat ja napamutterit.

Kasaaminen aloitettiin laakerin asennuksesta. Uusi laakeri painettiin paikalleen käyttämällä vanhaa laakeria prässiholkkina. Vanhasta laakerista puuttui sisäkooli ja näin prässin voima saatiin kohdistettua pelkästään uuden laakerin ulkokuoreen. Laakeri asennettiin musta tiivistepinta (abs-anturin liuskapuoli) sisään päin.

Tässä vielä kuva itse laakerin painamisesta paikalleen.

Laakerin pohjaan painamisen jälkeen napsautettiin lukkorengas paikalleen.

Jarrukilpi oli laitettava paikalleen ennen navan prässäämistä. Jarrukilpi kiinnittyy napakannattimeen neljällä pultilla (2kpl 10mm kannalla ja 2kpl isompaa).

Viimeisenä painettiin sitten itse napa paikalleen. Laakeria tuettiin putkella alapuolelta niin että napaan kohdistettu voima painoi laakerin keskikooleja toisiaan vasten ja napa liukui näin paikoilleen pohjaan asti.

Tässä vielä molemmat napakannattimet huollettuna uusilla osilla ja valmiina asennukseen.

Seuraavaksi nostettiin apurunko takaisin koriin kiinni. Painoa tuolla mokomalla mötkäleellä oli jo sen verran, että kauhean pitkälle ei viitsinyt yksin viedä. Onneksi siirto ja nosto-operaatioihin löytyi apukäsiä.

Noston yhteydessä pujotettiin kardaani paikalleen. Apurungon "etuhenkseli" pultteineen ja muttereineen väännettiin kiinni kun apurunko oli nostettu paikalleen.

Apurungon noston jälkeen pujotettiin mm. käsijarruvaijerit taas paikalleen.

Tässä vielä kuvaa käsijarruvaijereista apurungon edessä. Kardaanin pulttien kiinnitys oli juuri aloitettu.

Kardaanin kiristyksen jälkeen pohja oli suojia ja pakoputkea vaille valmis.

Tässä lämpösuojapelti paikallaan.

Pakoputken kannatinrauta ja kardaanitunnelin jäykistinrauta vaihdettiin ehjiin purkuosiin. Muistuttihan tuo alkuperäinen hieman liikaa banaania.

Pakoputki taas paikallaan, nyt alkoi pohjakin näyttää hieman asiallisemmalta.

Sitten olikin aika siirtyä taas napakannattimien kimppuun. Napakannattimien korikiinnityskehto kiristettiin paikalleen. Tämä on siitä harmillinen osa, että kiristystä ei pääse tekemään jälkikäteen, joten kehto on asennettava samaan asentoon kuin vanhakin oli.

Vetoakseleiden pujotuksen ja jarruletkujen oikean linjan tarkistamisen jälkeen ruuvattiin napakannatin kiinni tukivarsiin. Etukehto pultattiin koriin kiinni viimeisenä. (Tarkkasilmäisille tiedoksi että iskarin suojamuovi asennettiin vasta kuvien ottamisen jälkeen =))

Tässä vaiheessa kannattaa pujottaa myös käsijarruvaijeri paikalleen. Napakannattimen ja vaijerikuoren kosketuspinnat putsattiin ruosteesta ja voideltiin paksulla vaseliinilla ennen paikalleen pujottamista, saapahan vaijerit irti vielä hetkenkin päästä ilman kirosanoja. Vaijerin pää ympyröity punaisella. (Jarrusatula on laitettu paikoilleen vain jotta ei roikkuisi turhaan tiellä)

Vaijerin päähän koukataan käsijarrukenkälevittimen sisäosa ja levitin painetaan nippuun. Kuvassa on levittimen koukku/vaijerin pää ympyröity punaisella.

Käsijarrukengät, jouset, tapit ja säätömekanismi asennettiin paikalleen. Säätömekanismi putsattiin ja rasvattiin notkeaksi ennen asennusta, jotta käsijarrukenkien säätö onnistuisi renkaan pultinreijästä.

Takajarrulevyt olivat jo niin rajun näköiset että ne vaativat pienen putsauksen ennen asennusta. Laikoista putsattiin pintaruoste pois ja maalattiin kitkapintoja lukuunottamatta vannehopealla. Jarrupaloissa näytti olevan sen verran pintaa että jarrulevyjen + palojen vaihtoa lykättiin näin hieman myöhemmäksi.

Alustaremontti tulikin näillä eväillä jo sitten valmiiksi. Jarrulevyt asennettiin paikoilleen, käsijarru säädettiin ja siirryttiin takaisin koritöihin.

Remonttitarina jatkuu seuraavalla sivulla. Tässä linkki sivulle 8.